Onnistumisten tutkiminen - avain mielekkäämpään työelämään

Vappu Kassinen oman osaamisen tunnistaminenValmentava esimiestyö on tuonut monenlaisia positiivia asioita työelämään. Yksi niistä on onnistumisten tutkiminen ja niiden juhliminen. Suomalaiset sananlaskut eivät tällaiseen itsensä nostamiseen kannusta ja siksi se voikin aluksi tuntua hankalalta. Lisäksi omaa työtä on saatettu tehdä jo niin pitkään, ettei onnistumisia osata edes tunnistaa. Ne tuntuvat vain jokapäiväiseltä ahkeroinnilta. Työtä tehdään nykyisin hyvin vahvasti tiimeissä ja monille on vaikeaa ottaa kunniaa itselleen ryhmässä tehdystä työstä, vaikka kaikilla on siihen oikeus. Onnistumiset eivät myöskään ole ainoastaan isoja ja merkittäviä asioita. Ne ovat pieniä asioita nimenomaan siellä arjen keskellä – hetkiä, kun kollega kehuu sinua hyvin tehdystä työstä. Onnistumisilla on siis suuri vaara jäädä arkisen raatamisen jalkoihin.

Onnistumisten tutkiminen on hyödyllistä monestakin syystä. Se on ensiarvoisen tärkeää ammatillisen identiteetin ja itsetunnon vahvistumiselle. Onnistumiset itsessään ovat nimittäin yhdistelmä substanssitaitoa eli tehtävään liittyvää ammattitaitoa, sekä persoonallisia vahvuuksia kuten sitkeyttä, tarkkuutta ja toimeliaisuutta. Onnistumisten tutkiminen vahvistaakin suoraan omaa luottamusta tekemisen kyvykkyyteen ja voi lisätä myös työtyytyväisyyttä.

Toisaalta ihmiset muuttuvat ja kehittyvät ajan myötä. Entiset työtehtävät eivät välttämättä enää kiinnosta tai inspiroi samalla tavalla kuin ennen. Silloin on tarpeen tehdä tutkiskelua, jotta ymmärtäisi, mikä itselle on mieluista ja mitä työtehtäviä haluaisi tehdä jatkossa. Uravalmentajana kuulee paljon keskustelua, jossa ihminen kertoo tekevänsä työtä, josta ei enää välitä. Jos jossain on hyvä, se ei tarkoita, että se on itselle mieluista. Työntekijää itseään ja työnantajaa hyödyttää se, että työntekijä pääsee tekemään töitä, joista aidosti nauttii. Näissä tilanteissa työyhteisössä kannattaa keskustella myös tehtävien uudelleen jakamisesta. Nauttiiko joku toinen enemmän siitä mikä itselle on enemmän pakkopullaa? Jokaiseen työhön liittyy rutiineja, mutta työn tulisi olla pääsääntöisesti mielekästä sekä kiinnostavaa. Se lisää yleensä suoraan työhyvinvointia, mikä taas useimmiten parantaa työntekijän tuottavuutta.

”Työntekijää itseään ja työnantajaa hyödyttää se, että työntekijä pääsee tekemään töitä, joista aidosti nauttii.”

Mistä sitten lähteä liikkeelle onnistumisten tutkimisen kanssa? Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi, onnistumisia olisi hyvä käydä välillä läpi ulkopuolisen kanssa. Ulkopuolisen on helpompaa huomata onnistumiset ja toisen vahvuudet työssä. Jos itse haluaa tehdä osaamisen tunnistamista, suosittelen niihin kirjoitusharjoituksia. Harjoituksia löytyy monesta lähteestä, niin netistä kuin kirjoistakin. Yksi erinomainen kirjavinkki osaamisen tunnistamiseen on Leena Ståhlbergin ja Marjaana Herlevin “Omannäköinen elämä – näin teet hyviä valintoja”. Kirjoitustehtävät saattavat antaa oivalluksia siitä, mihin kaikkeen voisi suuntautua omalla urallaan tai mihin haluaisi suuntautua. Jos kiinnostuit osaamisen tunnistamisesta ja kehittämisestä, kannattaa lukea blogikirjoitus: ”Miten kehität omaa osaamista?”. 

”Mistä sitten lähteä liikkeelle onnistumisten tutkimisen kanssa? Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi, onnistumisia olisi hyvä käydä välillä läpi ulkopuolisen kanssa.”

Yrityksen näkökulmasta onnistumisten tutkimista kannattaisi ujuttaa osaksi arkea. Työkulttuuria voidaan myös rakentaa niin, että siellä tutkitaan onnistumisia jatkuvasti. Yksinkertaisimmillaan se voi olla sitä, että kukin vuorollaan kertoo mihin on tyytyväinen työkaverin tekemisessä ja mikä onnistuminen on jäänyt erityisesti mieleen. Hyvä vaihtoehto päästä tällaisen kulttuurin luomisessa alkuun, on käyttää ulkopuolisen valmentajan sparrausta työelämävalmennuksen muodossa. Työyhteisössä, jossa ei kehumista ole harrastettu, uuden toimintatavan tuominen arkeen sujuu usein helpommin ulkopuolisen fasilitoimana. Meillä Notarecilla olemme pyrkineet tuomaan näitä onnistumisten esiin nostamista jokapäiväiseen toimintaamme ja osaksi meidän kulttuuriamme. Koska suomalaisten on niin vaikeaa ottaa niitä kehuja vastaan, huumori on oiva väline tässäkin. Meillä kehutaan usein hymyn ja naurun kanssa, mutta aina tosissaan.

 

Kirjoittanut:

Vappu Kassinen
Valmennus & Konsultointi

LinkedIn kuvakeVapun LinkedIn profiili 

 

Kaipaatko apua onnistumisten tutkimiseen tai ura-ajatusten selkiyttämiseen?
Ota yhteyttä Vappuun ja kysy lisää!

 

Vappu Kassinen Notarec

Ota yhteyttä:

vappu@notarec.fi
Puh. 0400 656 784

Muita blogiartikkeleita


0 Kohdetta