Miten kehität omaa osaamista?
Lukuaika alle 3 minuuttia
Jatkuva oppiminen on asia, joka on kaikkien tietotyöläisten huulilla. Oppimisen digitalisaation räjähdettyä, onkin käsiemme ulottuvilla valtava määrä erilaisia kursseja ja koulutuksia. Runsauden pulasta voi olla vaikeaa valita ne itselleen sopivimmat. Jotta voi kehittää omaa osaamista, täytyykin pystyä ensin määrittelemään, minkälaisiin työtehtäviin tulevaisuudessa tähtää. Oppimisen suunta määrää sinne johtavan polun ja ne askeleet, joita matkalla on otettava. Kuten kaikki projekteja tehneet tietävät – ilman suunnitelmaa harvemmin päätyy toivottuun päämäärään. Vielä pahempi tilanne on, jos ei ole edes selvänä mitä kohti on menossa.
Jos suunnitelma ja päämäärä ovat tärkeimpiä työkaluja osaamisen kehittämisessä, niin mistä sitten kannattaisi lähteä liikkeelle? Ensimmäinen askel voisi olla selvittää mitä koulutusta työnantajat omalla unelma-alalla arvostavat. Toisin sanoen pitäisi pystyä aluksi kartoittamaan mitä omasta kompetenssista vielä puuttuu. On hyödyksi verkostoitua sellaisten ihmisten kanssa, jotka tekevät jo työtä, johon haluat suuntautua, jotta saa tietoa minkälaisia taitoja tehtävään vaaditaan. Koulutusta tai kursseja miettiessä tulee myös ottaa huomioon oma elämäntilanne ja resurssit. Kuinka paljon aikaa ja muita resursseja voi laittaa oman osaamisen kehittämiseen juuri nyt? Kuinka pitkään koulutukseen pystyn sitoutumaan? Opiskelenko kursseja itse, luenko kirjallisuutta, teenkö nettikursseja vai katsonko videoita?
”Kannattaa selvittää, mitä työnantajat omalla unelma-alalla arvostavat, sekä kartoittaa mitä omasta osaamisesta puuttuu.”
Oppimispolkua suunnitellessa kannattaa myös huomioida, että oman osaamisen kehittämiseen joutuu välillä investoimaan itse. Työnantajat eivät automaattisesti anna aikaa sekä rahaa, jotta työntekijät pystyvät kouluttautumaan. Tällöin avainasemaan nousee itsensä ja oman uransa johtaminen. Omaan osaamiseen on helpompaa panostaa, jos tietää mitä kohti on menossa. Urapolkua kannattaa pohtia myös pidemmällä aikavälillä. Mitä osaamista työelämässä arvostetaan viiden tai kymmenen vuoden päästä? Kaikkia taitoja ei tarvitse ottaa haltuun saman tien. Oman urapolun hahmottamiseen ja selkiyttämiseen voi joskus tarvita ulkopuolisen apua uravalmennuksen muodossa.
”Avainaiheeksi nousee itsensä ja oman uransa johtaminen, sillä työnantajat eivät aina anna aikaa ja rahaa työntekijöiden kouluttautumiseen.”
Itseään voi kehittää myös työpaikalla ilman erillisiä kursseja tai koulutuksia. Oppimiseen kannustavassa työyhteisössä työntekijät voivat jakaa omaa osaamistaan toisilleen. Tällaisen oppimista ja osaamisen jakamista tukevan työyhteisön luominen vaatii ajatusmallin muutosta yksilöajattelusta ryhmäajatteluksi. Työyhteisöt voivat hyötyä esihenkilövalmennuksesta, jossa tutkitaan muun muassa miten osaamista voidaan kehittää työyhteisössä sekä miten työntekijöitä voi motivoida. Monessa työpaikassa työntekijöiden tavoitteet on asetettu yksilötasolla ja palkkiorakenteet on rakennettu tukemaan yksilöiden onnistumisia. Tämä tekee työntekijöiden keskinäisestä asetelmasta kilpailevan, eikä tue ryhmäajatteluun johtavaa toimintaa. Jokainen suoriutuu yksin, jolloin omaa osaamista ei välttämättä haluta jakaa toisille tai sitä ei koeta tarpeellisena yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Ryhmäajattelun korostaminen on noussutkin vahvaksi trendiksi yrityksen menestystekijöistä puhuttaessa. Tulevaisuudessa menestymme ryhmänä, emmekä vain yksilöinä. Yksi parhaita tapoja jakaa omaa osaamistaan työpaikalla on ottaa kollegoita mukaan omaan tekemiseen, oppimaan rinnalla. Oli kyseessä sitten myyntityö, tai vaikka sisällöntuotanto. Ihmiset oppivat hyvin seuraamalla muita ja tekemällä asioita käytännössä itse.
”Yksi hyvä tapa oppia on siirtyä yksilöajattelusta ryhmäajatteluun, jolloin omaa osaamista jaetaan helpommin muille.”
Oman osaamisen kehittämisestä kannattaa ottaa vastuu itse, eikä jättää sitä työnantajan vastuulle. Hyvässä oppimista tukevassakin organisaatiossa, jokaisen tietotyöläisen odotetaan yhä enemmän johtavan itse itseään ja siksi vastuu oppimisesta kuuluu sinulle. Se on tärkeää oman työmarkkina-arvosi takia. Uutta työpaikkaa hakiessa usein katsotaan, onko hakija täydennys- tai jatkokouluttanut itseään. Myös nykyisellä työnantajalla lisävastuuta todennäköisimmin saavat ne henkilöt, jotka ovat oikeasti kiinnostuneet kehittämään itseään. Jos taas omat työtehtävät tuntuvat rutiininomaisilta, kannattaa lähteä tutkimaan omia arvojaan sekä motivaatiotaan. Lisää aiheesta pääset lukemaan julkaisusta: Miten lisätä nykyisen työn mielekkyyttä?. Ryhmäajattelua tukevassa organisaatiossa pisimmälle pääsevät todennäköisimmin ne, jotka oman osaamisensa kehittämisen lisäksi osaavat myös jakaa omia taitojaan myös muille. Minkälainen osaamisen kehittämisen suunnitelma sinulla on tuleville vuosille?
Kirjoittanut:
Vappu Kassinen
Valmennus & konsultointi
Kaipaatko uravalmennusta ura-ajatuksiesi selkiyttämiseen?
Varaa maksuton keskustelu Vapun kanssa ja kysy lisää!
Ota yhteyttä Vappuun: